57 horas 37 minutos

Jooo siis täällä kirjottelee 17-vuotias tyttö Hämeenlinnasta. Oon lähössä vuodeks vaihtoon Meksikon Pueblaan. Lähtö tapahtuu 22.7, eli parin päivän päästä.. Ajatus lähtemisestä surettaa ja pelottaa, mutta silti olen toisaalta niin onnellinen ja innoissani siitä, että lähden. Jään eniten kaipaamaan kavereitani ja perhettäni. Vihaan hyvästejä, joten vuosi ei tule olemaan helppo. Ensin hyvästelen kaikki täällä Hämeenlinnassa ja jätän entisen elämäni pauselle tänne Suomeen. Mutta sitten joudun taas hyvästelemään Meksikossa uudet ystäväni, kun lähden takaisin Suomeen.

here I am

Olen kavereitteni kanssa monesti itkenyt sitä kun lähden. Silloin aina alan ajattelemaan, että mitä helvettiä olen oikeen ajatellut, kun olen lähtenyt tälläiseen mukaan. Mutta aina kun elämä täällä Hämeenlinnassa potkii päähän (eli todella usein), lasken jo päiviä siihen, että pääsen lähtemään pois täältä ja jättämään kaiken taakseen.

Mutta en mä tätä päätöstä koskaan tuu katumaan. Aion elää ton yhden vuoden mun elämästä täysillä, kuten tähänki mennessä ja jatkaa sit samaan malliin sit Suomessa. Tiiän et tää vuosi tulee oleen niin huikee, etten todellakaan aio tulla viikon päästä millään maitojunalla pois!

''I’m back in Mexico, and I just let it go
I’m really feeling fine, fiesta all the time
I’m here in Mexico, we really rock the show''

 

En tiiä muuten sitten, että miten pääsen päivitteleen tätä blogia, koska en tiiä miten miulla on kone käytössä tuolla taco-maassa (: Mutta koitan parhaani mukaa päivitellä, että miten mulla on mennyt paikan päällä!
Adios y hasta luego!